Jyväskylä KV 10.11.2012

Hely osallistui lauantaina Jyväskylän kansainväliseen koiranäyttelyyn. Tämä oli Helyn toinen näyttelykerta ja ensimmäinen sisänäyttely. Sisälle mennessämme Hely jähmettyi muutamaksi sekunniksi, järkyttyi kai kaikista niistä äänistä, hajuista ja vastaantulevista koirista, mutta kokosi pian itsensä ja asteli perässäni rohkeana ja uteliaana. Kehän laidalle pystytettiin häkki ja tuttuna paikkana se rauhoitti heti Helyä tarjoten myös aitiopaikan seurata hulinaa ympärillä.

Bulleja oli kehässä kaiken kaikkiaan kolmetoista mutta kaikille bulleille oli kuitenkin yksi asia yhteistä: etukäteen ei voinut ennustaa kuka käyttäytyy kehässä mitenkin. Yksi ei suostunut kävelemään ollenkaan vaan esittäjä käytännössä veti sitä perässään. Toinen suostui kulkemaan ainoastaan kuono maassa ja kolmas pomppi metrin ylöspäin joka kolmannella askeleella. Yksi koira yllätti omistajansa esiintymällä rauhallisesti ja hyvin, vaikka omistaja oli valmistautunut siihen, että koira ei kestä sisänäyttelyn painetta ja todennäköisesti poukkoilee miten sattuu. Ulkonäöltään kaikki olivat hienoja ja oli mielenkiintoista nähdä muitakin bulleja, erityisesti Helyn isää Maxia, joka on todella komea uros. Maxista kuva vasemmalla.

Helynkin vuoro koitti sitten astella kehään ja sitä esitti Hanna. Hely pääsi ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon ja lopputuloksena oli upeasti ERI JUK1 PN2 SERT. Sanallinen arvostelu kuuluu seuraavasti: " Tasapainoisesti rakentunut. Hyvällä askelpituudella liikkuva narttu. Kaunis pään profiili. Ylälinjassa pehmeyttä. Käpälät saisivat olla tiiviimmät. Iloinen ja reipas. Kauniisti esitetty". Kiitokset Hannalle Helyn esityksestä, ensi vuonna keskitytään sitten nappaamaan se viimeinen serti, kunhan saadaan neidille ensin ikää se kaksi vuotta :)

"Sosiaalisuusongelma"

Joillakin koiranomistajilla ongelmana se, että koira on luonteeltaan epäsosiaalinen. Harmittaahan se, jos koira ei siedä muita koiria eikä sitä kehtaa juuri julkisilla paikoilla päivänvalossa ulkoiluttaa, kun se räyhää jokaiselle vastaantulevalle koiralle. Vielä enemmän ongelmia aiheuttaa se, jos koira on epäsosiaalinen ihmisiä kohtaan. Vieraita on vaikeaa kutsua kylään, koira pitää teljetä toiseen huoneeseen ja koko ajan saa olla varuillaan, ettei pääse tulemaan sellaista tilannetta, että koira saisi päähänsä vaikkapa näykätä ihmistä. Meillä ongelma on täysin päinvastainen. Hely on yltiösosiaalinen. Se haluaa olla koko ajan siellä missä muutkin, mielellään myös mukana vessakäynneillä. Se istuu tielläsi kun yrität valmistaa ruokaa, pomppii, pyörii, yllyttää leikkiin ja vetää hepuleita pitkin kämppää. Eniten Hely kuitenkin haluaa tunkea syliin. Onhan se hellyttävää, että koira tykkää maata kainalossa sohvalla ja lämmittää kylminä iltoina mutta onhan se hemmetin rasittavaa, kun se bulli on ihan joka paikassa ja ihan koko ajan sen kärsänsä kanssa. Hely ei myöskään tyydy makaamaan kainalossa vaan se haluaa maata puoliksi päällä. Joko sylissä tai niskassa. Jos kuvittelet syöväsi jotain sohvalla samalla kun katsot vaikkapa elokuvaa, voit varautua henkisesti siihen, että bulli on sentin päässä kasvoistasi. Kaikista raivostuttavinta on se, että kun Hely komennetaan lattialle ja sille ilmoitetaan, että parempi olisi pysyä vähintään metrin päässä, se ei välitä kielloista. Se painaa päänsä alas, laittaa korvat päätä myöten ja astelee hitaasti vaan eteenpäin, kuin mikäkin soturi. Ja taas se bulli on sitten siinä. Siitä ei pääse eroon. Lopputulos on se, että muutaman hätistely-yrityksen jälkeen Hely maata rötköttää sylissä taas.