Vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Perjantaina Hely paini venäjänajokoiramme kanssa sisällä ja sen jälkeen huomasimme, että Hely ei pysty käyttämään toista takajalkaansa ollenkaan. Yritin väännellä ja käännellä jalkaa löytääkseni vammakohdan mutta Hely ei inahtanut eikä aristanut ollenkaan. Korkeasta kipukynnyksestä on hyötyä mutta tässä tilanteessa olisi ollut parempi, jos koira olisi ilmaissut kipuaan edes jollain tavalla niin että olisimme tienneet mikä paikka on mennyt rikki. Päätimme seurata tilannetta, ja antaa Rimadylin kipulääkkeeksi. Lauantaina Hely suostui jo hipaisemaan jalalla ja näytti siltä, että vika on polvessa. Pelkäsin, että ristiside on hajalla ja leikkaus odottaa mutta päätimme vielä jatkaa seuranta- ja Rimadyl-linjalla ennen lääkärille kiikuttamista. Sunnuntaina tilanne olikin jo paljon parempi, Hely tuskin nilkutti enää ja illalla hän kävikin jo pienellä iltakävelyllä. Näyttää siis siltä, että selvisimme säikähdyksellä ja venähdyksellä tällä kertaa, huh!